VIERAANNUTTAMINEN
”Vieraannuttamisella tarkoitetaan toimintaa, jossa toinen vanhempi pyrkii vaikeuttamaan lapsen suhdetta toiseen vanhempaan manipuloimalla lasta eri tavoin ja estämällä tapaamisia. Vieraannuttaminen alkaa tyypillisesti vanhempien eron jälkeen. Lapsen ja torjutun vanhemman suhde ennen eroa on ollut normaali ja toisinaan erityisen lämmin. Vieraannuttamista esiintyy arviolta neljäsosassa oikeuteen päätyneistä eroista. Taustalla on usein vieraannuttajavanhemman persoonallisuushäiriö. Vieraannuttamisesta seuraa lapselle pitkäkestoisia psyykkisiä vaikeuksia, kuten syyllisyyttä, masennusta ja kyvyttömyyttä luottaa kehenkään. Siksi ilmiön tunnistaminen ja siihen varhain puuttuminen ovat tärkeitä. Ongelmana on, että vieraannuttajavanhempi ei ole yleensä halukas osallistumaan mihinkään hoitoon.”
Jari Sinkkonen – Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim 2018
https://www.duodecimlehti.fi/duo14203
” Vieraannuttamisella tarkoitetaan yleensä eron jälkeen esiintyviä toimintatapoja, jossa toinen vanhempi pyrkii aiheuttamaan haittaa lapsen ja toisen vanhemman suhteelle. Näissä tilanteissa lapsen ja toisen vanhemman kiintymyssuhde on ollut hyvä ja normaali ennen eroa.
Vieraannuttaminen pitää monta erilaista käyttäytymistä sisällään. Vanhempi saattaa vieraannuttaa esimerkiksi
– puhumalla lapselle vain negatiivisia asioita toisesta vanhemmasta,
– manipuloimalla lapsen ajatuksia eri tavoin,
– herättämällä lapsessa aiheettomia pelkoja tai
– estämällä lapsen ja toisen vanhemman tapaamiset ja yhteydenpidon.
Haitanteko voi koskea myös toisen vanhemman sukua, uusia kumppaneita ja perheenjäseniä, joita väheksytään tai joista lapsi pyritään eristämään. Kaikkien läheisten onkin hyvä pitää lapsi mielessään ja olla menemättä mukaan erokiistoihin.
Sekä tutkijat että perheitä kohtaavat ammattilaiset ovat varsin yksimielisiä siitä, että vieraannuttaminen on henkistä väkivaltaa. Se on yksi perheväkivallan muoto, jolla on huomattavat ja laaja-alaiset kielteiset seuraukset lapsen ja koko perhesysteemin kannalta. Perheväkivaltaan puuttumiseen on lainsäädännöllinen velvoite.”
Apuaeroon.fi
https://apuaeroon.fi/tietoaerosta/vieraannuttaminen/
Vieraannuttaminen esiintyy asiakkaan ja asianajajana välisissä keskusteluissa lähes poikkeuksetta kaikissa niissä tapauksissa, joissa toinen vanhempi ei suostu toisen vanhemman ajatukseen lapselle sopivasta tapaamismallista tai asuinpaikasta.
Vieraannuttamisesta ei ole silloin aina kyse.
Vanhemmat usein ajattelevat, että lapseen pyritään vaikuttamaan, mikäli lapsi ei halua esimerkiksi tavata toista vanhempaa tai hänellä on vaikeuksia siirtyä toiselle vanhemmalle. On kuitenkin niin, että vaikka toinen vanhempi pyrkii myötävaikuttamaan lapsen ja toisen vanhemman väleihin positiivisesti, voi lapsi suhtautua vanhempaan tai siirtymätilanteisiin negatiivisesti.
Syynä voi olla monet eri asiat, joita lapsenkaan on vaikea välttämättä tiedostaa;
– tuttujen rutiinien muuttuminen
– siirtymätilanteen aiheuttama stressi ja muutoksen kuormittavuus
– tapaamisten johdosta, ympäristön muuttumisen aiheuttamat asiat; kaverit, harrastukset, koulumatkat…
– lapsen tulkinta vanhempien välisestä tilanteesta;
– lapsi olettaa, että vanhempi on surullinen, kun hän lähtee
– lapsi miettii, miten vanhempi pärjää erotilanteessa
– lapsi ei halua kokea vanhempien välistä jännitteistä tilannetta
– lapsi haluaa miellyttää sitä vanhempaa, jonka luona on
– lojaliteettiristiriita
Nämä asiat voivat olla myös lapsen omia ajatuksia, joiden syntymiseen toinen vanhempi ei ole pyrkinytkään vaikuttamaan.
Vieraannuttamisen merkit paljastuvat asianajajalle yleensä vasta silloin, kun perheen tilannetta on selvitelty, eikä lapsen ja toisen vanhemman tapaamisten sujumattomuuteen löydy mitään loogista selitystä. Toinen vanhempi voi perustella tapaamisten eväämistä epäloogisella tavalla, mitkään vaihtoehdot eivät sovi tai selitykset muuttuvat.
Oikeuslaitoksen reagointi vieraannuttamiseen on vielä lapsenkengissä. Syynä voi olla myös se, että on aikaa vievää selvittää, onko kyse todellisesta lapsen edun mukaisesta vanhemman ja lapsen välisen suhteen katkaisemisesta tai tapaamisten eväämisestä vai vieraannuttamispyrkimyksestä. Moni vanhempi kuvaa vieraannuttavaa vanhempaa ”taitavaksi puhujaksi”, koska on kokenut, että ei osaa itse tuoda ongelmaa uskottavasti esille.
Vanhemmalta, jota kohtaan vieraannuttamista kohdistuu vaaditaan suomalaisessa oikeusjärjestelmässä asiantuntevaa asianajajaa rinnalleen sekä kärsivällisyyttä. Vieraannuttamisen katkaisemiseksi voidaan tarvita ensin normaali käräjäoikeusprosessi olosuhdeselvityksineen, jolloin aikaa kuluu helposti jo vuosi. Tämän jälkeen voidaan joutua ottaa käyttöön täytäntöönpanokäsittely tai useampi täytäntöönpanokäsittely, joihin niihinkin menee usein muutama kuukausi. Mahdolliset täytäntöönpanosakon maksupäätökset haetaan taas uudella prosessilla.
Tämän jälkeen voi alkaa vielä uusi prosessi, jossa pystytään esimerkiksi vaatia vasta lapsen asumisen muutosta, jotta vieraannuttava vanhempi ei toimi enää lähivanhempana ja voi jatkaa vieraannuttamista.
Tilanteissa, joissa ei ole kyse vieraannuttamisesta tai toisen vanhemman vakavasta persoonallisuushäiriöistä ratkaisut tulevat yleensä täytäntöönpanovaiheessa, jolloin tilanne voi normalisoitua.
Vanhempi voi näissä vaiheissa tuntea, ettei asianajaja tee mitään eikä kukaan voi auttaa häntä, kun kuukaudet kuluvat ja mitään konkreettista ei tapahdu. On selvää, että prosessien kestot ovat aivan liian pitkiä suhteessa siihen miten nopeaa lapsi kasvaa, muuttuu ja kehittyy ja miten vaarallisia vieraannuttamisen vaikutukset voivat olla. Valitettavasti myös asianajaja on pitkälle riippuvainen tuomioistuinlaitoksen ja olosuhdeselvittäjien aikatauluista, eikä hän välttämättä odotusaikana juurikaan voi edistää asiaa mitenkään.
Alla neljä tärkeää ohjetta, mikäli koet, että toinen vanhempi pyrkii perusteettomasti katkaista sinun ja lapsesi välisen suhteen:
Tapaa lasta mahdollisimman paljon niillä keinoilla, jotka saatte sovittua (vaikka joutuisit aloittamaan valvotuilla tapaamisilla) tai jotka saatte esimerkiksi väliaikaismääräyksen kautta.
Hanki kokenut asianajaja hoitamaan asiaasi.
Älä jää toimettomaksi, mutta ole kärsivällinen ja luota, että lapsen etu toteutuu vielä!
Huolehdi omasta psyykkisestä- ja fyysisestä terveydestäsi – se auttaa jaksamaan kuormittavan elämäntilanteen ja pystyt olemaan mahdollisimman hyvä vanhempi lapsellesi.