JOUDUIN VÄKIVALTARIKOKSEN UHRIKSI -MITÄ TEEN?

Mitä tehdä, jos joudut rikoksen uhriksi?

Rikoksen uhriksi joutuminen voi olla pelottavaa, ahdistavaa, järkyttävää. Jokainen reagoi tilanteeseen eri tavalla ja se, onko rikoksen tekijä tuttu vai tuntematon, voi vaikuttaa millaisia ajatuksia ja tunteita tapahtunut herättää. Tässä minun ohjeeni sinulle, miten olisi kuitenkin hyvä edetä!

 

1. Hanki apua

Mene herkästi lääkäriin. Vaikka tuntisit olosi epävarmaksi siitä, uskallatko kertoa joutuneesi rikoksen uhriksi, on tärkeää, että saat hoitoa mahdollisiin vammoihin ja ne dokumentoidaan ulkopuolisen toimesta.

Riku https://www.riku.fi/ tarjoaa tukea rikoksen uhrille, uhrin läheisille ja todistajille. Voit olla yhteydessä nimettömänä ja matalalla kynnyksellä esimerkiksi Chatin kautta. Ensi- ja turvakotien liitto tarjoaa myös monenlaista apua ja saat neuvoja helposti chatin kautta https://ensijaturvakotienliitto.fi/ . Turvakoti on myös lyhytaikainen turvapaikka, kun kotiin jääminen on mahdotonta tai vaarallista.

Kerro asiasta luottoystävälle tai muulle läheiselle.

 

2. Tee rikosilmoitus

Rikosilmoituksen voi tehdä netissä https://poliisi.fi/tee-rikosilmoitus tai käymällä poliisilaitoksella. Mikäli et kykene tekemään rikosilmoitusta itse, voit olla yhteydessä asianajajaan, joka auttaa sinua ilmoituksen tekemisessä.

Rikosilmoitus on hyvä tehdä mahdollisimman pian rikoksen uhriksi joutumisen jälkeen. Poliisille voi kertoa, mikäli pelkää itseensä kohdistuvaa uutta väkivaltatilannetta, kostoa tai on saanut uhkauksia liittyen ilmoituksen tekemiseen.

Mikäli et jostain syystä pysty tekemään ilmoitusta, muista, että on tärkeää dokumentoida tapahtumat itselle, mahdolliselle läheiselle ja voit myös kuvata mahdolliset vammat. Näistä on hyötyä, mikäli päätät tehdä ilmoituksen myöhemmin. 

 

3. Ota yhteyttä asianajajaan

Ensisijaisen tärkeää on hankkia apua fyysisiin ja psyykkisiin vammoihin ja tehdä rikosilmoitus. Asianaja auttaa siinä, että osaat tuoda ilmi kaikki olennaiset asiaan liittyvät asiat esimerkiksi kuulusteluissa ja että kaikki mahdollinen todistelu tulee huomioiduksi. Asianajaja auttaa korvausvaatimusten laatimisessa ja huolehtii oikeuksistasi esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä.

Asianajaja huolehtii myös oikeudenkäynnissä, mikäli et halua kohdata vastapuolta oikeussalissa ja järjestää istuntokäsittelyn siten, että tunnet olosi turvalliseksi. Hän valmistelee ja neuvoo sinua siinä mitä oikeudenkäynnissä tapahtuu.

Valitsemasi asianajajan nimi kannattaa ilmoittaa tutkijalle kuulusteluissa, mikäli asianajaja ei ole mukana kuulusteluissa.

Asianajokuluihin on mahdollista saada oikeusapua tai voit hyödyntää oikeusturvavakuutusta. Oikeudenkäyntikuluja vaaditaan oikeudenkäynnissä vastapuolen maksettavaksi. 

 

4. Dokumentoi rikoksen aiheuttamat vahingot

Rikoksen johdosta sinulle voi aiheutua esinevahinkoja, hoitokuluja, matkakuluja, lääkekuluja, ansionmenetystä tai muuta taloudellista vahinkoa, joista on hyvä pitää kirjaa ja säilyttää mahdolliset kuitit ja tositteet. Asianajajasi voi vaatia näitä kuluja vastapuolen korvattavaksi myöhemmässä oikeudenkäynnissä. Kannattaa aina tarkistaa myös, onko kuluja, jotka oma vakuutusyhtiösi korvaa heti tapahtuman jälkeen. Nämä korvaukset tulevat nopeammin, kuin oikeudenkäynnissä mahdollisesti määrättävät korvaukset.

 

5. Varmista, että saat henkistä tukea

Varmista, että saat tarvittavaa keskusteluapua mahdollisiin psyykkisiin oireisiin. Älä jää yksin! Toisinaan fyysiset vammat ovat pitkäaikaisia tai jopa pysyviä. Mikäli oireet eivät helpota, hakeudu uudelleen avun piiriin.

Rikosilmoituksen tekemisestä voi mennä viikkoja, ennen kuin poliisi ottaa yhteyttä rikosilmoituksen tekijään. Ilmoitukset käsitellään kiireellisyysjärjestyksessä. Voit mennä kuulusteluihin ilman asianajajaa, mutta kannattaa olla asianajajaan yhteydessä viimeistään kuulusteluiden jälkeen. Näin varmistat, että käytettävissäsi ja tukenasi on Sinulle mieleinen ammattilainen.

Kuulusteluiden jälkeen odottavan aika on pitkä. Tutkinta voi kestää poliisissa 1-1,5 vuotta, jonka jälkeen mikäli näyttöä rikoksesta on, se etenee syyttäjän syyteharkintaan. Syyttäjä harkitsee, onko edellytyksiä syytteiden nostamiselle. Mikäli syyttäjä tekee päätöksen syytteiden nostamisesta, hän tekee haastehakemuksen käräjäoikeuteen, jolla asia saadaan vireille käräjäoikeudessa.

Käräjäoikeus tiedustelee sinulta tai ilmoittamaltasi avustajalta vaatimuksiasi oikeudenkäynnissä. Asianajaja laatii vaatimuskirjelmän rangaistus- ja vahingonkorvausvaatimuksista ja toimittaa ne käräjäoikeudelle. Tämän jälkeen on aika sopia istunnon aikataulu ja siihen liittyvät järjestelyt. Asianajaja käy aina läpi kanssasi oikeudenkäynnin kulun ja valmistaa sinua siihen ennen istuntopäivää.