Onko avioehdon tekeminen varallisuussuunnittelua vai epäluottamus suhteen kestävyydestä?

Avioehto - Miksi siitä puhutaan ja miksi se herättää tunteita?

 Avasin taannoin lähipiirissä keskustelua avioehdosta ja havaitsin, että avioehto on asia, joka herättää voimakkaita tunteita. Luulin täysin, ettei kukaan enää sanoisi, että jos toista rakastaa, niin miksi tarvitsee avioehdon? Mutta olin väärässä. Tätä kommenttia kuulee yhä ja saa kuulla perusteluna miksi avioehdosta ei voida aina edes puhua parisuhteessa. On myös niitä, joiden mielestä tuskin kukaan enää solmii avioliittoa, ellei ole avioehtoa. Mistä ihmeestä on siis kyse?

Miksi avioliittoa solmittaessa puhutaan avioehdosta?

Avioliitto synnyttää lain mukaan oikeuden toisen puolison omaisuuteen. Puhutaan avio-oikeudesta. Avio-oikeuden nojalla puoliso saa ositustilanteessa, joka syntyy puolisoiden erotessa (joko avioeron tai kuoleman johdosta), puolet puolisoiden yhteenlasketun omaisuuden säästöstä.

1) Avioliiton solmimalla syntyy avio-oikeus toisen puolison omaisuuteen. Käytännössä tällä on merkitystä vasta sitten kun puolisot eroavat.

2) Ero tapahtuu, mikäli puolisot hakevat eroa tai toinen puolisoista kuolee.

3) Erotilanteessa on avioparien välillä tehtävä omaisuuden ositus. Osituksessa katsotaan, paljonko se puolet on.

4) ”Yhteenlasketun omaisuuden säästö” tarkoittaa sitä, että lasketaan yhteen molempien varallisuus, josta vähennetään velat ja tästä jäljelle jäävää summaa kutsutaan nimellä säästö. Tämä jaetaan puoliksi puolisoiden kesken.

Miten avioehto vaikuttaa ositukseen?

Avioehdon vaikutus ositukseen riippuu siitä, miten se on laadittu. Avioehdolla voidaan sulkea pois esimerkiksi perinnöt, lahjat tai omaisuutta, jota ei haluta jakaa osituksen yhteydessä. Voidaan myös sopia, että avio-oikeus koskee vain eron, mutta ei kuoleman jälkeen tehtävää ositusta.

 

Esimerkkejä avioehdon soveltamisesta:

  • Suljetaan pois tulevat perinnöt ja lahjat
  • Suljetaan pois yritystoiminta
  • Sovitaan, että avio-oikeutta ei ole lainkaan, mutta se koskee vain eron jälkeistä ositusta

Avioehto – epäluottamusta vai järkevää suunnittelua?

Jos palataan siihen alun ajatukseen, että avioehto on joidenkin mielestä osoitus epäluottamuksesta, niin voisiko ajatella niin, että jos todella menet naimisiin vain pelkän rakkauden tähden, sulkisit ensimmäisenä pois koko avio-oikeuden? Mitäs niillä rahoilla, kun vain ja ainoastaan puolisoa tässä ollaan hakemassa?

Milloin on syytä tehdä avioehto?

Avioehdon tekemisen syitä on jokaisen mietittävä kohdallaan. Miettiessä avioehdon tarpeellisuutta voi asiaa lähestyä vaikka seuraavin kysymyksin:

  • Onko minulla omaisuutta, jonka en tahdo missään tilanteessa päätyvän vain aviopuolisoni tai hänen perillistensä omistukseen?

  • Onko mahdollista, että saan tulevaisuudessa sellaista omaisuutta (perintö, lahja, lottovoitto), jonka en tahdo päätyvän em. omistukseen?

  • Onko minulla omaisuutta, josta muodostuu elinkeinoni ja onko tällaisen omaisuuden huomioiminen osituksessa vaaraksi elinkeinon harjoittamiselle?

  • Oletko uusioperheessä ja tiedätkö miten se vaikuttaa siihen, miten omaisuuteni periytyy? 

 

Miksi avioehdon tekeminen on tärkeää?

Juristin työpöydällä näkee valitettavan usein niitä tapauksia, joissa avioehdon tekemättä jättäminen harmittaa ja se on suuri syy tälle blogitekstille. Hyvin yllättävää on myös se, ettei ylipäänsä naimisiin mentäessä ole tiedostettu, millä tavoin avioliiton solmiminen varallisuuteen vaikuttaa.

Avioliittoa solmittaessa ajatellaan usein, että avioehtoa ei tarvitse edes miettiä, koska tarkoitus on päättää kaikesta yhdessä ja sovussa ja jakaa kaikki omaisuus tasapuolisesti. Mutta lähes aina, kun ositustilanne on kyseessä, on puolisoiden yhdessä päättämiseen tullut joko esteitä tai ainakin sitä hankaloittavia tekijöitä verrattuna siihen hetkeen, kun avioliittoa ollaan solmimassa.

Toiseksi mikäli ei ole lainkaan varallisuutta, avioehtoa pidetään tarpeettomana. Silloin kannattaa varmistua myös siitä, ettei sitä ole kummallekaan tulossa, ei perinnön, eikä myöskään lottovoiton myötä ja onko ajatus mahdollisesti näiden jälkeen yhä sama siitä, miten mahdollisesti kertyneet varat ositustilanteessa menevät.

 

Avioehto – kuin vakuutus tulevaisuuden varalle

Tulevana kesänä solmitaan paljon uusia avioliittoja, joiden tarkoitus on kestää pitkään. Joka tapauksessa, fakta on se, että jokainen niistä päättyy jonain päivänä. Tämän vuoksi rohkaisen kaikkia miettimään myös sitä, mikä vaikutus avioliitolla on varallisuuteen. Toivottavasti voitte keskustella myös siitä, mitä jos jotain sellaista tapahtuu, mitä emme tällä hetkellä usko tapahtuvan? Avioehto voi olla kuin vakuutus, joka on olemassa kaiken varalta, helpottamassa tilannetta, jossa on muutakin murehdittavaa.

Sopikaa pelisäännöt silloin, kun pystytte niistä takuuvarmasti vielä keskustelemaan. Avoimen keskustelun ja pohdinnan jälkeen tiedätte, tarvitsetteko avioehtoa vai ette.

PS. avioehdon voi laatia myös jo avioliitossa oleva, sillä sen voi tehdä milloin tahansa ennen eron vireilletuloa