TYYPILLISIMPIÄ KYSYMYKSIÄ AVIOERO-OSITUKSESTA
Avioero on yksi elämän suurimmista kriiseistä ja kuormittaa osapuolia monenlaisten epävarmuuksien osalta. Yksi isoimpia epävarmuutta lisääviä tekijöitä on taloudellinen epävarmuus. Avioero-ositus koskee omaisuuden jakoa, kun avioliitto päättyy. Tässä blogipostauksessa keskitymme avioero-osituksesta tyypillisimmin kysyttyihin kysymyksiin.
Mikä on avioero-ositus?
Avioero-osituksessa jaetaan omaisuus puolisoiden kesken. Avioliitto synnyttää taloudellisen oikeuden eli avio-oikeuden puolison omaisuuteen, mikäli sitä ei poissuljeta avioehtosopimuksella. Tämä sisältää kaiken omaisuuden, mukaan lukien kiinteistöt, säästöt, osakkeet ja muun omaisuuden, joka on hankittu avioliiton aikana tai sitä ennen.
Milloin ositus pitää tehdä?
Avioero-osituksen voi tehdä, kun avioero on vireillä. Ositukselle ei ole määräaikaa. Tekemätön ositus voi kuitenkin aiheuttaa epäselvyyksiä esimerkiksi kuolintilanteessa. On suositeltavaa tehdä aina asiakirja siitä, että ositus on tehty. Lain mukaan ositus tulee tehdä, mikäli puoliso tai kuolleen puolison perillinen sitä vaatii.
Miten avioero-ositus lasketaan?
Osituslaskelma perustuu pääsääntöisesti kummankin puolison omistamiin varoihin ja velkoihin. Laskelmaan sisältyy myös puolisoiden yhteisesti omistama omaisuus sekä omaisuus, joka on saatu lahjana tai perintönä.
Mitä tapahtuu jos avioero-ositusta ei ole tehty?
Jos avioero-ositusta ei ole tehty asianmukaisesti, se voi aiheuttaa ongelmia tulevaisuudessa. Kuolleen puolison perilliselläkin on oikeus vaatia ositusta, joten se voi hankaloittaa avio-oikeuden alaisen omaisuuden selvittämistä myöhemmin.
Mitä jos ei suostu avioero-ositukseen?
Jos toinen puolisoista ei suostu ositukseen tai kieltäytyy yhteistyöstä voidaan ositusta varten hakea pesänjakajaa kärjäoikeudelta. Pesänjakajan tehtävä on saattaa ositus loppuun. Kannattaa huomata, että pesänjakajan määräämisestä aihetuu lisää kustannuksia molemmille osituksen osapuolille.
Voiko avioero-osituksen tehdä itse?
Osituskirjan voi tehdä itse, mikäli kokee että sen tekemiseksi on riittävästi tietoa ja ymmärrystä. Kannattaa kuitenkin varmistua, että ymmärtää osituskirjan merkityksen ja myös mahdolliset osituksen veroseuraamukset.
Mitä ositus maksaa?
Osituksen kustannukset vaihtelevat tapauskohtaisesti. Useimmiten osituksen kulut jaetaan puolisoiden kesken, mutta tämä riippuu osapuolten sopimuksesta. Osituksen kustannuksiin voi kuulua useita tekijöitä:
Asianajajan palkkio: Asianajajan palkkio voi vaihdella tapauksen monimutkaisuuden ja asianajajan hinnoittelun mukaan.
Kiinteistön arvioinnin kustannukset: Jos osituksessa jaetaan kiinteistöjä, niiden arvioimiseen liittyvät kulut voivat olla osa kokonaiskustannuksia.
Osituksessa saattaa ilmetä muita kuluja; lainhuudatuskustannuksia, uudesta rahoituksesta aiheutuvia kustannuksia tai varainsiirtoverovelvollisuus.
Oikeudenkäyntikulut: Käräjäoikeus perii pesänjakajan määräämisestä hinnastonsa mukaisen kulun.
Osituksen kustannuksista kannattaa keskustella asianajajan kanssa toimeksiannon alkukartoituksessa. On tärkeää ymmärtää, että ositus voi olla investointi, joka auttaa varmistamaan omaisuuden oikeudenmukaisen ja lainmukaisen jaon. Kustannukset voivat vaihdella merkittävästi tapauksesta riippuen. Mitä sovinnollisempi ositus on, sitä vähemmän kuluja aiheuttaa asianajo- tai pesänjakajan kulut.
Mikäli haluat tietää lisää osituksesta niin verkkokaupastamme löydät Osituksen ABC -verkkokurssin
