TAPAAMISOIKEUS MUUHUN KUIN BIOLOGISEEN VANHEMPAAN JA MUITA UUDISTUKSIA TULOSSA LASTENHUOLTOLAKIIN

Keskeiseen lapsen huoltoa, asumista ja tapaamisia sääntelevään lakiin, lakiin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta on tulossa 1.12.2019 uudistuksia. Aiemmassa laissa on ollut monenlaisia ongelmakohtia, joita nyt uudistuksella pyritään korjaamaan nykytilaa vastaavaksi.

Yhteiskunta ja perhemuodot ovat muuttuneet lapsenhuoltolain säätämisen jälkeen, avioliittojen solmiminen vähentynyt ja avioerojen määrä lisääntynyt. Perheistä on tullut monimuotoisempia. Hallituksen esityksessä otetaan huomioon, että nykyään on myös tavallista, että molemmat vanhemmat osallistuvat aktiivisesti ja tasapuolisesti lapsen elämään. Vanha lainsäädäntö on säädetty tässä suhteessa aivan eri lähtökohdista. Linkkioikeusministeriön tiedotteeseen.

Keskeisiä muutoksia ovat vanhemman nimenomainen velvollisuus vaalia lapselle tärkeitä ihmissuhteita sekä molempien vanhempien velvollisuus myötävaikuttaa tapaamisoikeuden toteutumiseen. Vanhemmat velvoitetaan myös suojelemaan lasta kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta.

Merkittävä muutos on se, että lapsen vanhemman on vastaisuudessa velvollisuus ilmoittaa muuttoaikeistaan, mikäli muutto vaikuttaisi lapsen huollon tai tapaamisoikeuden toteutumiseen. Ilmoitus tulee tehdä hyvissä ajoin ja vähintään 3 kuukautta ennen aiottua muuttoa. Tämä muutos toivottavasti vähentää vanhempien yhtäkkisiä muuttoja, joita ei ole lapsen kannalta harkittu kovin huolellisesti.

Tulevaisuudessa “kahden kodin lapsille” voidaan vahvistaa vuoroasuminen, entisen vain toisen luokse merkityn asumisen sijaan. Tieto merkitään väestötietojärjestelmään huollon sisältöä koskevana tietona, mutta yhä tulevaisuudessa lapsella voi olla vain yksi virallinen asuinpaikka. Tämä uudistus tuntuu hieman ontuvalta, sillä samat ongelmat virallisen asuinpaikan mukaan määräytyvistä etuuksista ja palveluista kuten asumistuesta, koulukuljetuksista, terveydenhoitopalveluista ja lapsilisästä säilyvät ennallaan. Mikäli etuudet ja palvelut voitaisiin jakaa vuoroasumisen mukaisesti vältettäisiin monta oikeudenkäyntiä, joita käydään pelkästään sen vuoksi, kummalle asuminen merkitään.

Tapaamisoikeuden osalta uudistuksessa laajennetaan lapsen tapaamisoikeutta myös muuhun henkilöön kuin vanhempaansa. Tällainen erityisen läheinen henkilö, jonka kanssa lapsella on erityisen läheinen suhde voisi olla isovanhempaan tai vaikka vanhemman entiseen puolisoon. Mielenkiinnolla odotan lisääntyykö oikeudenkäynnit tämän asian johdosta, mikäli vanhemmat ovat erimielisiä siitä, onko tällainen tapaamisoikeus tarpeen vahvistaa.

Tapaamiskustannusten ja -kuljetusten jakautumisen lähtökohtana on ollut se, että tapaajavanhempi vastaa näistä. Tulevaisuudessa lähtökohtana on kustannusten ja – kuljetusten jako vanhempien kesken, joka vastaa enemmän nykyistä tosiasiallista suhtautumista asiaan.

Tuettuja ja valvottuja tapaamisia ei ole kirjattu lainkaan aiempaan lainsäädäntöön, vaikka niitä säännönmukaisesti vahvistetaan oikeuskäytännössä. Uudistuksen myötä lainsäädännössä säädetään siitä, että perustellusta syystä voidaan tapaamiset toteuttaa tuettuina tai valvottuina tai vaihdot voidaan toteuttaa valvotusti.

Vanhempi voidaan velvoittaa luovuttamaan myös oma ja lapsen passi tapaamisen ajaksi, mikäli on pelkoa siitä, että lapsi aiotaan viedä luvattomasti pois maasta. Tämä on ehdottomasti hyvä keino lisätä tapaamisten turvallisuutta.

Lailla pyritään myös entistä tehokkaammin puuttumaan vieraannuttamiseen ja kieltämään kaikenlainen manipulointi ja epäasiallinen vaikuttaminen lapseen. Tulevaisuus näyttää jääkö tämä pelkäksi sanahelinäksi, vai pystyykö tuomioistuin uudistuksen myötä entistä tehokkaammin puuttumaan tämän kaltaiseen käytökseen.

Lailla pyritään myös vahvistamaan lapsen osallisuutta parantamalla mm. lapsen oikeutta tulla kuulluksi ja osallistumista häntä koskevien asioiden käsittelyyn. Aiemmasta lain sanamuodosta poistuu kohta, jonka mukaan lapsen kuulemista toteutetaan lähinnä silloin, jos vanhemmat ovat asiasta erimielisiä tai lapsi on muun kuin huoltajansa hoidettavana. Huoltajille määrätään myös velvollisuus ottaa lapsen mielipide huomioon.

Uudistettu laki on nähtävissä kokonaisuudessaan täällä. Hallituksen esitykseen HE88/2018 pääset täältä.